Lenkkivihko.fi

Avantouinnin SM-kisat Peurungassa, 25 metriä 30:77 - ja kunniakas sarjan tokavika sijä

Alunalkaenkaan ei ole niin tarkkaa mielikuvaa, kuinka tässä ny kävi niin, että jouduin skapoihin mukaan. Alunalkaen ajattelin juttua ihan pelkkänä hupailutapahtumana - kunnes jossain vaiheessa erehdyin katsomaan netistä vanhoja tuloksia, ja havaitsin oman sarjan tyyppien pukkaavan matkan alle kahteenkymmeneen sekuntiin. Itellä kun Raksilan 25 metrin altaassa näytti kusisella rintauintitekniikallani menevän nelisenkymmentä sekkaa.

Vaan kerran kun oli leikkiin lähtenyt, niin pitihän homma kattoa loppuun. Siispä perjantaina nousin puolensadan muun Oulun Avantouimareiden jäsenen kanssa bussiin ja kohti Peurunkaa. Perjantai-ilta meni majoittumisiin ja muihin puuhasteluihin.

Lauantaina sitten tukevan aamiaisen jälkeen kisapaikalle Peurungan kylpylään ihmettelemään satoja uimareita. Uinnit etenivät tarkan minuutttiaikataulun mukaan vanhimpien uiden ensin. Oma uinti oli siis vasta iltapäivällä, 15:19.

Ja päivän myötä hermostuneisuus tuppasi kasvamaan katsellessa hurjia suorituksia ja vatvoessa tuomareiden sakko-, hylkäys- ja muita kummallisia päätöksiä.

Lopulta kello alkoi näyttämään sellaista minuuttilukemaa, että kisapassiin printattu pukukopille -aika täyttyi. Asun vaihdon jälkeen kokoontumispaikalle 15:09 - ja tästä homma rullasikin järjestäjien toimesta kunnes huomasi tuotapikaa olevansa kaulaa myöten kusessa. Paitsi tämä kusi ei ollu lämmintä vaan pirun kylmää.

Räpiköidessä altaan puolivälissä ehti suuhun tunkevaa aallokkoa köhiessä ajatella, että entäpä jos altaan reunalla päivystävät pintapelastajat joutuvat vuokseni töihin... mutta kyllä altaan pää sittenkin saapui vastaan.

Tämän jälkeen alkoikin sitten "palauttelu" ja jälkipelit raskaan kisan jäljiltä. Sunnuntaina vielä kovimmat tyypit pistettiin likoon viesteissä. Ja lopuksi oli kisojen päättäjäiset, joissa Oulu joutui hyvästelemään kisojen kiertopalkinnon "Laurin maljan" vuodeksi tamperelaisten hoteisiin.

Noniin, vuoden eka kisa takana. Seuraavaksi sitten huomattavasti pitempiä taipaleita hiihdon merkeissä maaliskuussa.

Puoltoista viikkoa sitten loukkaamani polvi arastelee vieläkin vähän mm. portaissa, mutta kokeilen kuitenkin hiihtoa maanantaina.